16 Dec Lehtorinne MM-kisoissa

WFAC 2016 (World Field Archery Championship 2016), Wagga Wagga, Australia, 23.-30.09.2016

RiJo:n Esa Lehtorinne kävi pokkaamassa MM-kultaa Australiassa syksyllä. Lue hänen matka- ja kisakertomuksensa alta.

Matkani IFAA:n maasto-MM-kilpailuihin alkoi sunnuntaina 18.09. koto-Suomesta Singaporen kautta Sydney´iin mukanani kaksi omatekoista miehen mittaista “English Longbow” -henkistä jousta sekä liuta puunuolia. Jouset olin valmistanut laminoimalla erilaisia puristuslujia kovapuulajeja sekä selystämällä ne bambulla. Ykkösnuolisarjani oli sinivalkoista kuusta Suomen lipun ja niiden sulitus myös Suomen lipun väreissä.
Aikaeroon totuttauduin lauantaihin 24.09. saakka serkkuni hoivissa Daptossa, josta hän sitten minut kyyditsi puoleen päivään mennessä Wagga Waggaan. Perillä poimin vuokra-auton alleni ja hotelliin kirjautumisen jälkeen kävin kilpailualupaikkaan tutustumassa, joka oli n. 20 km keskustasta itään päin. Tälle Australian Bowhunters Association´in isännöimälle alueelle oli rakennettu neljä 28 ampumarastin maastorataa sekä harjoitusalue n. 550:lle kilpailuihin osallistuvalle jousiampujalle 16:sta maasta.

Sunnuntaina suunnistin sitten varusteineni uudemman kerran kilpailualueelle ilmoittautumaan sekä tarkistuttamaan kilpailuissa käyttämäni välineet; kilpailuluokkani siis AMHB (Adult Men Historical Bow). Muodollisuuksista selvittyäni suuntasin harjoitusalueelle hakemaan tuntumaa paikallisiin oloihin sekä vetreyttämään viikon huilanneita jousiammunnassa tarvittavia lihaksia ja taitoja. Samalla tuli tutustuttua oman aselajin tuleviin kilpakumppaneihin sekä muihinkin jousiampujiin.
Maanantaina 26.09. herätys kuudelta ja aamupalan jälkeen kilpailupaikalle tositoimiin. Ensimmäisenä päivänä ammuttiin maasto- eli Field-kierros. Tässä ammutaan 28 ampumapaikalta musta-valko-mustiin rengastauluihin, joita on neljää eri kokoa ampumamatkan mukaan ja joissa pisteytys 5-4-3. Kullakin ampumapaikalla ammuttiin neljä nuolta ja ampumamatkat vaihtelevat n. 6 m – n. 73 m, joista osalla vielä joka nuolen jälkeen ampumapaikkaa ja -matkaa vaihtaen. Aloitus oli punaisella radalla, joka oli omalla tavallaan haasteellinen, mutta ei mitenkään mahdoton. Kisapaikalle tullessa mahatauti vielä möyrysi jälkimaininkejaan tehden olosta vähän kesyn ja puolivälin jälkeen koetun pienen uskonpuutteen jälkeen sain kumminkin kasaan 264 pistettä, 13 pistettä alle kuukausi aikaisemmin SM-kilpailuissa ampumani ME/EE/SE:tä sivuavan tuloksen. Ihan OK tulos siis noin viiden tunnin ammuskelun päätteeksi ja jäi jotain haastetta torstaina ammuttavalle toiselle Field-kierrokselle. Toiseksi ampui Saksan Lutz Koschoreck unkarilaismallisella ratsujousella (194) ja kolmanneksi Australian Peter Rogers kokonaan bambusta tehdyllä pitkäjousella (136).
Toinen kilpailupäivä tiistaina 27.09. samalla aikataululla ja nyt metsästys- eli Hunter-kierros kohteena mustapohjaiset taulut valkoisella keskustäplällä. Taulut ovat kooltaan ja pisteytykseltään samat kuin Field-kierroksella ja ampumamatkat hieman lyhyempiä, mutta ampumapaikkojen sekä -matkojen vaihtoja nuolten välillä lähes joka rastilla. Sininen rata vaikutti tasaiselta, mutta oli lopulta hiukan petollinen loivien kulmien ja erilaisten laaksojen yli ammuttuine rasteineen. Pilvipoutainen ja hiukan kolea sää suosi muuten, mutta osalla rataa tuuli reippaasti vieden nuolia mennessään. Kaksijakoista oli tänäänkin ammunta, eli alku kohtuullista, sitten notkahdus ja lopussa hyvä kiristys, joka tuotti tulokseksi 273. Tämä on uusi perinnejousiluokan ME (vanha parani yhdeksän pistettä) ja sivuaa SM-kilpailuissa ampumaani SE-tulosta. Saksan Lutz paransi myös hiukan (201) mutta Australian Peter jäi jälkeen (129), joten kokonaisjohtoni ennen keskiviikon eläinkuvakierrosta oli mukavan turvallinen 142 pistettä.

Keskiviikkona 28.09., kolmantena kilpailupäivänä ammuttiin eläinkuvakierros. Tässä kilpailussa ammutaan neljän kokoluokan eläinkuvia niin, että käytettävissä on kolme nuolta, jota ammutaan merkityssä järjestyksessä, mutta vain ensimmäisen pistealueelle osuneen nuolen pistearvo lasketaan. Ykkösnuolella osuma sydän/keuhkoalueelle tuo 20 pistettä tai lihasosumana 18. Jos on osumasta varma, ei sitten muita nuolia tarvitse ampua, mutta jos täytyy turvautua kakkos- ja kolmosnuoliin, ne antavat pisteitä vastaavasti 16-14 ja 12-10. Eläinkuvista sain 398 pistettä omaa ennätystäni sivuten, vaikkakin muutaman harmittavan toheloinnin maustamana. Lutz Koschoreck ampui 372 ja Peter Rogers 264. Johtoni oli nyt 168 pistettä torstain Field-kierrokselle lähdettäessä. Todella kaunis, aurinkoinen ja tyyni päivä jousiammunna ja hyvien tyyppien seurassa.
Torstai 29.09. aukesi harmaana ja sateisena. Koko yön jatkuneiden sateiden jälkeen kilpailupaikalla käskynjakoa pitkitettiin tunnilla, mutta sää ei näyttänyt paranevan ja niin Field-kierros peruttiin ratojen tarkistuksen jälkeen. Pari alempaa rataa tulvi pahasti ja rinteiden punasavimainen maa-aines oli vaarallisen liukasta yön ja aamun reippaan sateen jäljiltä. Kyllä ampuminen meille olisi passannut kun kotimaassa on kehnossakin kelissä kisattu, mutta kilpailijoiden turvallisuus oli ymmärrettävästi etusijalla. Lähdimmekin sitten toisen Suomen edustajan Juha Juvanin ja Eestin jousijoukkueen (Ûlle Kell & Arre Lauren) kanssa leikkimään turistia Wagga Waggan keskustaan.

Perjantain 30.09. Hunter-kierroskin sitten peruttiin, koska maastossa oli eilistäkin enemmän vettä ja lisää tuli koko ajan. 50% Suomen joukkueesta, eli Juha, on suuren harmistuksen vallassa, kun saumoja olisi ollut parempaankin, jos olisi nämä kaksi peruttua päivää päästy ampumaan. Nyt jäi Juhalla AMLB-luokan kokonaiskilpailun mitalisijat harmittavan lähelle ja kaksi lisäpäivää olisi hyvinkin voinut korjata tilannetta. No, sai hän sentään sarjansa B-luokan hopeamitalin mukaansa kotiin viemisiksi. Toinen puolikas, eli minä, sai sen mitä tuli hakemaan: MM-kultaa AMHB-luokassa yhteistuloksella 935 ja sen mausteena Hunter-ME 273 ja oman ennätyksen 398 sivuaminen eläinkuvissa. Tuo 935 olisi riittänyt AMLB-luokassakin hopealle 4 pistettä voittajalle hävinneenä. Vähän kesyltä silti tuntuu, kun jäi iso osa nuolista ampumatta.

Palkintojen jako oli sitten klo 16:00 Mater Dei Catholic College´ssa ja ilta päättyi bankettiin, johon emme olleet ilmoittautuneet, vaan menimme Eestiläisten kanssa omin nokkinemme syömään illallista ja juttelemaan menneen viikon tapahtumista. Ülle Kell muuten voitti naisten pitkäjousiluokan (AFLB) MM-kultaa ja päihitti tuloksellaan miesten AMLB-luokan n. 50 pisteellä.
Lauantaina palauduin sitten Daptoon serkkuni luo ja sieltä viikonlopun jälkeen Sydney´n pohjoisosaan tätini luo muutamaksi päiväksi lomailemaan ennen paluulentoa Suomeen torstaina 06.10.

Kaikki tulokset löytyvät kisajärjestäjän ja IFAA:n sivuilta:
http://www.wfac2016.org/
http://www.ifaa-archery.org/index.php/scorerecord/tournament-scores/2016-tournament-results