Kappale suomalaisen jousiammunnan historiaa
Suomessa vain harvalla jousiammuntaseuralla on esittää yhtä pitkää ja aktiivista toimintaa, kuin Riihi-Jousilla. Riihimäellä puuhattiin jousiammuntaseuraa syksyllä 1960 Rautatieläisten talolla pidetyssä kokouksessa. Silloin vasta 13-vuotiaan Suomen Jousiampujain Liitto ry:n (SJAL) toiminnanjohtaja Per Nyberg oli paikalla esittelemässä lajia. Seuran perustaminen kaatui riitaan siitä, pitikö perustaa erillinen seura, vai VR:n Urheilukerhon jousiammuntajaosto.
Toinen yritys onnistui jo paremmin ja 2.2.1961 Kerhotalolla pidettiin Riihi-Jousien perustava kokous. Kokouksen puheenjohtajana toimi SJAL:n toiminnanjohtaja Per Nyberg ja sihteerinä Lauri Linna.
Paikalla oli 20 perustajajäsentä:
Lauri Linna, Esko Alastalo, Veikko Nurmi, Reijo Majaranta, Harry Nurmiranta, Esa Kiviniemi, Håkan Öberg, Jaakko Salonen, Yrjö Lindblom, Kalevi Kaipainen, Raimo Etelämäki, Erkki Parmansalo, Aimo Gerlander, Olavi Kuitula, Sakari Ojala, Kauko Rintala, Osmo Saarinen, Sakari Vilenius, Pekka Voutilainen ja Helmi Varantola.
Tapahtumaa olivat todistamassa myös Heikki A.Nurmi Hämeen Sanomista ja Pentti Kivelä Hämeenlinnan Nuoli-Haukoista.
Riihi-Jousten anomus SJAL:n jäseneksi hyväksyttiin liiton hallituksen kokouksessa 20.2.1961. SJAL:ssa oli tuolloin 38 jäsenseuraa joista 90-luvun alussa oli toiminnassa vielä 22. Riihi-Jouset ry on siis 23.vanhin jousiammuntaseura Suomessa.
Heti alusta alkaen seuran toiminta oli vilkasta. Kilpailuissa käytiin ja niitä järjestettiin. Seuran kilpailuasuksi hankittiin H.Toivonojan vaatetusliikkeestä harmaat villapaidat, joihin seuran ensimmäisenä toimintavuotena ilmestyi Helsinkiläisen taiteilijan Toimi Kiviharjun suunnittelema seuramerkki. (kuva)
Menestystä jo alkumetreillä
Ensimmäiset näkyvät menestykset Ri-Jo:lle tulivat kesällä -62, kun Pentti Kivelä sijoittui Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa pronssille. Kesällä -63 hän sijoittui MM-kisoissa Helsingissä sijalle 41.
Seuraava edustusampuja Ri-Jo:lla oli Yrjö Lindblom joka kesällä -65 oli Västeråsin MM-kilpailuissa 36:s. Lindblom toimi jo silloin Hämeen Jousiammuntapiirin puheenjohtajana ja SJAL:n hallituksen jäsenenä.
Kisoja ja kisajärjestelyitä
Seura järjesti kilpailuja heti kesästä -61 alkaen ja niissä kävi runsaasti osanottajia. Esim. kesän -66 PM-katsastuskisoissa keskusurheilukentällä oli mukana yli 80 ampujaa ja kilpailuissa ammuttiin kaksi ME:tä ja viisi SE:tä. Silloin Riihimäki oli ensimmäistä kertaa jousiammunnan maailmankartalla. Seuraavina vuosina seura eli tasaista aikaa Yrjö Lindblomin edustaessa Riihimäkeä piirin ja liiton hallintoelimissä. Koko 60-luvun seuraa johtanut Lauri Linna luovutti puheenjohtajan tehtävät vuonna -69 Matti Juvoselle joka yhtä välivuotta lukuunottamatta toimikin tehtävässä yhtäjaksoisesti aina vuoteen -81.
Ri-Jo:n juniorit saavuttivat vuonna 1970 joukkuekilpailun Suomenmestaruuden Hämeenlinnassa. 70-luvun lopulla seuran kärkiampuja oli Paavo Lehtonen joka voitti vuoden -78 SM-kisoissa B-luokan. Lehtosen seuranennätys 1205 p FITA-kierrokselta ehti olla voimassa yli 10 vuotta.
Ri-Jo järjesti ensimmäiset SM-kilpailunsa kesällä 1962. Ensimmäiset 18m:n sisä SM-kilpailut järjestettiin 5.3.1978 ja osanottajia oli tuolloin mukana 129.
Siirryttäessä 80-luvulle oli seuran kilpailuihin osallistumisessa lyhyt taantuma, mutta 90-luku on samassa suhteessa ollut seuran kulta-aikaa.
Kesällä -84 Riihimäki esiintyi toisen kerran jousiammunnan maailmankartalla. Tällöin Riihi-Jouset ja Hyvinkään Amarco isännöivät yhdessä maastoammunnan MM-kilpailuja. Jousiammunnan kansainvälisen katto-organisaation FITA:n presidentti oli vieraanamme. Kilpailut saivat paljon kiitosta ja huomiota osakseen – ja seura tietenkin mainetta!
Seuraavana talvena urheilutalolla järjestettiin varsijousiammunnan SM-kilpailut ja kesällä -86 seuran 25-vuotis juhlakilpailuna tauluammunnan SM-kilpailut raviradalla. Jälkimmäisiin osallistui lähes 250 kilpailijaa.
90-luvun alkupuolisko oli seuran toiminnan kannalta erittäin aktiivista aikaa. Vuonna -91 seura sai järjestettäväkseen Suomi – Ukraina maaottelun joka oli myös Riihimäen uuden Peltosaaren urheilupuistossa sijaitsevan jousiammuntaradan avajaiskilpailu. (Kilpailu tosin jouduttiin ampumaan viereisellä urheilukentällä – jousirataa ei saatu edustuskuntoon tähän otteluun)
Vuonna -92 Ri-Jo järjesti halli SM-loppukilpailut urheilutalolla. Seuraavana vuonna SM-titteleistä kisattiin Peltosaaren kentällä junioreiden ja veteraanien sarjoissa. 1994 Ri-Jo sai järjestettäväkseen avoimet Pohjoismaiden Mestaruuskilpailut (Nordic Open 1994). Kisat ammuttiin Peltosaaressa.
Samana vuonna seura järjesti vielä maastoammunnan SM-kilpailut Riutassa. Vuosien -95 ja -98 metsästysammunnan SM-kilpailut ammuttiin Riihimäen Riutassa Ri-Jo:n järjestäminä.
90-luvun alussa Antti koskimäki, Timo Kärkkäinen ja Juhani Jattu alkoivat toimia myös SJAL:n hallintoelimissä. Antti Koskimäki on toiminut vuodesta -92 vuoteen -98 SJAL:n hallituksen puheenjohtajana, Timo Kärkkäinen istui liiton hallituksessa vuodesta -92 vuoteen -97 ja valittiin taas jatkamaan kausille 99-2000. Jattu on vaikuttanut liittomme sääntö- ja kilpailuvaliokunnassa. Juhani Jattu toimi myös vastaavana ratamestarina Lahdessa vuonna -97 järjestetyissä World Games-kilpailuissa.
Seuran jäsenet ovat markkinoineet Riihimäkeläistä jousiammuntaa menestyksekkäästi ympäri maailmaa. Kilpailuissa on käyty mm. Ruotsissa, Virossa, Norjassa, Tanskassa, Ranskassa ja Ukrainassa. Veijo Viinikan menestys vammaisurheilijana SM-,EM- ja MM-tasolla on ollut mittava. Viinikka on tuonut mitaleita olympiakisoista alkaen.
Mervi Malkamäki ja Timo Kärkkäinen edustivat -90 luvun alkupuoliskolla Ri-Jo:a menestyksekkäästi eri maajoukkuetehtävissä.
Seuran -80 luvun lopun mittava juniorityö alkoi kantaa hedelmää -90 luvun puolivälissä. Pia Kankaanpää, Terhi Hänninen, Miika Aulio ja Timo Poikolainen ovat tuoneet Ri-Jo:lle lukuisia Suomen mestaruuksia ja kasapäin himmeämpiä SM-tason mitaleita. Maajoukkue edustuksia kansainvälisiin arvokilpailuihin edellä mainituille on langennut lähes vuosittain.
Vuonna -96 Ri-Jo:n miesten joukkue voitti tauluammunnan SM-kultaa. Joukkueessa ampui Miika Aulio, Timo Poikolainen ja Jarkko Kaarsalo.
Vuosien -96 ja -97 maastoammunnan SM-kulta tuli myös Riihimäelle Timo Kärkkäisen tuomana.
Vuonna -97 Sakari Arminen toi myös SM-kultaa halliammunnassa veteraaniluokassa taljajousella.
Riihi-Jouset ovat osallistuneet vuodesta -74 lähtien kansainvälisille Erämessuille. Messut pidetään aina parillisina vuosina Riihimäen urheilupuistossa. Seura esittelee lajia ja järjestää yleisöammuntaa messuvieraille. Kävijöitä osastolla on joka messuilla yli 1000.
Heittopussina harjoituskenttien suhteen
Riihi-Jousten ensimmäinen harjoituspaikka sijaitsi raviradan alueella seuran perustamisvaiheessa. Jousiammunta kuitenkin hermostutti hevosia ja paikka vaihtui.
Jokusen kerran seuralaiset kävivät harjoittelemassa Ryttylän urheilukentällä – osa seuralaisista oli kotoisin sieltä päin.
Seuraavaksi Osuuspankki osoitti seuran käyttöön Otsolasta rakentamattoman tontin keskeltä metsää. Tuulien suhteen paikka oli mukava, mutta hyttyset ja mäkärät muodostivat mittavan epäkohdan.
Neljäs virallinen harjoituspaikka oli notkelma nykyisen Pohjolanrinteen lukion kohdalla. Siellä jos sattui ampumaan ohi taustan – saattoi nuolen kirjata tilastotappioihin. Taustojen takana sijaitsi mittava kosteikko.
Viides harjoittelupaikka oli Laaksokadun varrella oleva puistomainen alue, joka oli mukava ampua. Alueen reunoille alkoi sittemmin nousta asutusta ja taas tuli lähtö.
Seuraava paikka oli Kirjauksen pelloilla vanhainkodin läheisyydessä. Paikka oli hyvä ja rauhallinen. Siihenkin alettiin kuitenkin rakentamaan ja lähtö oli tosiasia.
Seitsemäs kerta toden sanoo – ainakin Ri-Jo:n kohdalla. Anomuksemme pysyvästä asemakaavaan sijoitetusta jousiammuntaradasta hyväksyttiin vuonna 1990. Rata päätettiin rakentaa pitkän harkinnan jälkeen Peltosaaren urheilupuiston yhteyteen ja siihen myönnettiin 200 000mk:n määräraha, jolla saatiin salaojitetun kentän lisäksi vielä taustakehikot ja lämmin tauko- ja varastotilakin, joka kunnostettiin talkoovoimin.
Sisäharjoittelupaikkana Ri-Jo:lla on ollut koko ajan Teknillisen oppilaitoksen alakerta, jossa viimeiset vuosikymmenet ollaan harjoiteltu talvikaudet vuoroin ampumaseuran ilma-aseampujien kanssa. Vuonna 2000 tiloihin tehtiin mittava remontti, ampumahallin valaistus uusittiin ja lattiat maalattiin.
Maastoammuntaharrastus seurassa puhkesi täyteen kukoistukseensa -90 luvun alkupuoliskolla. Lähinnä Esa Juntusen ansiosta kaupunki myönsi seuralle Riutan laskettelurinteen maaston käyttöoikeuden kesäkausiksi maastoammuntaharjoitteluun. Maastoharjoittelu tapahtuu Riutassa edelleenkin.